Johanna Sumuvuori, Suomen Lontoon instituutin yhteiskuntaohjelman päällikkö ja
Annukka Vähäsöyrinki, Suomen Benelux-instituutin hankevastaava:
Tiedotusvälineet määrittelevät omalta osaltaan, mistä yhteiskunnassa puhutaan ja mistä näkökulmasta. Esimerkiksi käsitys ”pakolaiskriisistä” muovautuu paljon myös sen mukaan, mitä siitä kirjoitetaan ja ketkä pääsevät ääneen.
Suomen Lontoon instituutti ja Benelux-instituutti aloittivat syksyllä 2015 yhteisen selvitysprojektin, jossa tarkastellaan, kuinka Suomen, Iso-Britannian ja Belgian tärkeimmät sanomalehdet käsittelevät Eurooppaa ravistellutta pakolais- ja turvapaikanhakijatilannetta. Selvitykseen valikoidut sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat ja Aamulehti Suomesta, The Times ja The Guardian Iso-Britanniasta sekä Le Soir ja De Morgen Belgiasta.
Pakolais- ja turvapaikanhakijatilanne näkyy monin eri tavoin kaikkialla Euroopassa. Tiedotusvälineillä on oma roolinsa todellisuuden tulkitsemisessa ja näkökulmien valitsemisessa. Tiedotusvälineet voivat valita myös ne, joiden kommentteja ja puheenvuoroja ensisijaisesti kuullaan. Kaikki tämä heijastuu myös poliittiseen keskusteluun.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n (International Migration Organisation) mukaan yli miljoona ihmistä saapui vuonna 2015 Eurooppaan hakemaan turvaa humanitaarisin perustein, erityisesti Syyrian sodan vuoksi. Luku on suurempi kuin viimeiseen 20 vuoteen.
Pariisissa syksyllä 2015 ja Brysselissä keväällä 2016 tapahtuneet terrori-iskut ovat kiristäneet asenteita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan mielipiteet ovat koventuneet koko Euroopassa viime vuosien aikana, jo ennen traagisia iskuja. Syitä on monia, aina talouskriisistä turvapaikanhakijoiden määrän näkyvään kasvuun ja maahanmuuttovastaisten oikeistopuolueiden nousuun eri Euroopan maissa.
Suomen Lontoon instituutin ja Benelux-instituutin yhteisen selvityksen perusteella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita käsitellään usein ensisijaisesti ongelmana, uhkana ja kriisinä. Heitä kuvataan usein luonnonvoimiin liitettävillä termeillä: aaltona, tulvana ja vyörynä, joka pyyhkii Euroopan yli.
Kriisi esitetään ennen kaikkea poliittisen johdon kriisinä, joka murtaa jo muutenkin natisevan EU:n liitoksia. Toisaalta kriisistä kirjoitetaan myös eurooppalaisuuden, eurooppalaisen identiteetin ja arvomaailman kriisinä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden omia näkökulmia, lähtemisen syitä ja kriisin humanitaarista luonnetta käsitellään vähemmän. Selvitysaineiston perusteella Iso-Britannian media, The Guardian ja The Times, nostavat eniten esiin humanitaarisia näkökulmia, esimerkiksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokemuksia pakomatkalta.
Huomionarvoista on, että selvityksen tutkimusaineistossa uhkaavat ja negatiiviset mielikuvat syntyvät pääasiassa päättäjien ja viranomaisten lausunnoista, kun taas lehtien omat toimittajat ja haastattelemansa asiantuntijat tuovat usein monipuolisesti esiin analyyttisiä ja taustoittavia argumentteja. Selvityksen perusteella media kantaa yhä vastuuta tasapuolisen tiedon tarjoamisesta. Näin ainakin selvityksen kohdemaissa, joissa sananvapauden periaatteet toteutuvat.
Suomessa on maailman vapain lehdistö[1]. YK:n opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon yleiskokouksessa vuonna 1991 allekirjoitetussa Windhoekin julistuksessa todetaan, että vapaa ja moniarvoinen lehdistö on keskeinen tekijä kansakuntien demokratian ja taloudellisen kehityksen takaamisessa.
Windhoekin julistusta kunnioitetaan vuosittain viettämällä Maailman lehdistönvapauden päivää. Tänä vuonna päivään liittyvä suuri kansainvälinen konferenssi järjestetään Helsingin Finlandia-talolla. Instituuttien mediaselvityksen tulokset julkistetaan tapahtumassa 3. toukokuuta, sekä myöhemmin keväällä Brysselissä ja Lontoossa. Lisätietoa julkistuksista löytyy instituuttien internet-sivuilta ja sosiaalisen median kanavilta lähempänä ajankohtaa.
[1]The Washington Post, https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2016/04/20/the-deep-and-disturbing-decline-in-global-press-freedom/, haettu 22.4.2016
Turvaa etsimässä 